Kartanonherrat

1287

Tanskan kuningas Erik VI Menvedin    vahvistuskirjeessä Tallinnan Pyhän Mikaelin   luostarin omistuksista ja etuoikeuksista   kymmenen luostarille kuuluneen kylän joukossa
mainitaan  myös Palmse. Tuolla kaudella syntyi Palmsen kartano.

History of Landlords

1510

Bertram Junge

Tallinnan Pyhän Mikaelin  luostarin abbedissa Elisabet Brinck vaihtoi Bertram Jungen kanssa Nabalan kartanon Palmsen kartanoon. Junge omistuksessa olivat myös Nabalan ja Saustin
kartanot Harjun maakunnassa ja lisäksi hänellä oli tonttejä Tallinnassa .

1522

Dyrick Metztacken

Dyrick Metztacken oli kotoisin Palmsen läheltä Huljan kartanosta. Hän meni naimisiin  Bertram Jungen tyttären kanssa ja osti Palmsen kartanon vuonna 1522. appiukoltaan. Puolisonsa kuoleman jälkeen hän meni naimisiin Dorothea Fircksin kanssa. Kahdesta avioliitosta hänellä oli neljä poikaa -   Marcus, Dietrich, Robert ja Jürgen ja ainakin yksi tytär. 

1545

Dorothea Metztacken

Palmsen kartano jäi Dyrick Metztackeni kuoleman jälkeen hänen leskensä Dorothean omistukseen, joka antoi kartanon pojalleen.

1560

Marcus Metztacken

Marcus Metztackenist sai Palmse mõisa omanik heitlikul ajal. Kaks aastat varem algas Liivi Sõda ning ta veetis suurema osa ajast lahinguväljal. 1572. aastani teenis ta hertsog Magnuse all, kuid läks üle Rootsi kuninga teenistusse. Marcus hukkus 1576. aastal Vigala linnuses püssirohukeldri plahvatusel. Abielust Helene Asserieniga oli tal kaks poega Dietrich ja Arendt. 

1598

Arend Metztacken

Marcus Metztackenin poika, joka saapui kartanoon vuonna 1607, ei löytänyt paikan päältä ainoatakaan ehjää rakennusta. Hän ryhtyi kartanon kunnostamiseen Altmarkin rauhan allekirjoittamisen jälkeen  vuonna 1629. Samana vuonna hänet valittiin  Vironmaan Ritarikunnan päämieheksi. Vuosina 1631 – 1649 hän maaneuvoksena johti  postipalvelujen järjestelyjä sekä sodassa kärsineiden kirkkojen entisöimistä.   

1650

Reinhold Metztacken

Edellisen kartanoherran Arendt Metztackenin veljenpoika, joka kuoli vuoden 1657 epidemian aikana ruttoon.

 

1657

Arend Dietrich Metztacken

1646 – 1676

Peri kartanon alaikäisenä. Suurimman osan ajastaan matkusteli Euroopassa, vieraili Hollannissa, Ranskassa,  Englannissa, Saksassa ja Italiassa. Kuoli 30-uotiaana Skånessa sijaitsevan Landskronan piirityksessä tarkka-ampujan luodista. Häneen loppui Metztackenien suvun mieslinja. 

 

1677

Gustav Christian von der Pahlen

1648 – 1736

Hänestä tuli kartanonomistaja puolisonsa, Margaretha Dorothea Metztackenin (1656 – 1681) kautta, joka oli Arendt Dietrichin nuorempi sisar.  Oli Inkeriläisen aateliston rykmentin majuri, Vironmaan maaneuvos ja tuomari. Vuonna  1679 Ruotsin kuningas Kaarle XI kohotti Gustav Christianin ja hänen veljensä vapaherran asemaan taistelukentällä osoitetun urhoollisuuden ansiosta.

1702

Arend Dietrich I von der Pahlen

1675 – 1710

Saapui suuren Pohjansodan alussa Hollannista kotimaahansa ja hänestä tuli  Palmse kartanoherra vuonna 1702. Hänkin vietti suurimman osan ajastaan taistelukentillä. Vuoden 1710 kesällä hän kuoli Riian lhellä Dünamünden linnoituksessa ruttoon. Avioliitosta Margaretha Charlotta Wachtmeister af Björkon kanssa hänellä oli  poika.  

1710

Arend Dietrich II von der Pahlen

1707 – 1753

Joutui lapsena pakenemaan Venäjän armeijan edestä  Ruotsiin. Tuli Palmseen  ensimmäisen kerran vuonna 1722, mutta jatkoi piankin Saksaan. Opiskeli Hallen yliopistossa matematiikkaa, miekkailua ja kieliä. Palasi Viroon vuonna 1727  ja meni naimisiin  Magdalena Elisabeth von Derfeldenin kanssa. Yhdessä he ryhtyivät rakentamaan Palmsen kartanoa.

1753

Magdalena Elisabeth von der Pahlen

Arend Dietrichin kuoltua jäi kartano hänen leskelleen, jolle tuli vuonna 1763 avuksi  armeijasta palannut poikansa Gustav Friedrich ja vuonna 1773. toinenkin poika Hans.

1775

Hans von der Pahlen

1740 – 1817

Oli Venäjällä keisarikunnan varsinainen valtioneuvos, joka vietti paljon aikaansa sotilasjoukkojensa kanssa Preussiassa ja Puolassa sekä laivastoineen Çeşmen liepeillä, missä
haavoittui vakavasti. Meni naimisiin Kolgan kartanosta kotoisin olleen Beate Ulrika Sophia von Stenbockin kanssa (1759 – 1845).

1817

Carl Magnus von der Pahlen

1779 – 1863

Ta päris mõisa oma isalt 1817. aastal. Juba 5-aastaselt pandi ta kirja Ihukaitsekaardiväe ratsarügementi kortermeistriks, kuid alles 1797. algab reaalne teenistus Riia kürassiirirügemendis lipnikuna. Aastatel 1806 – 1807 võttis osa lahinguist Jankovi, Landsbergi ning Eylau all. Selle eest sai ta Vladimiri ordeni 4. järgu kavaleriks, mis oli tema suurepärase sõjaväelasekarjääri algus mis päädis 1843. aastal  ratsaväekindrali auastmega. 1818 läks omal soovil erru, kuid jätkas riigitööga. Aastatel 1821 – 1828 oli ta Eestimaa kubermangu maanõunik, 1830 – 1845 oli ta Balitmaade kindralkuberner ja Riia sõjakuberner.  1831. aastal juhtis 2000 mehelist üksust Novembriülestõusu mahasurumisel ning selle eest pärjati teda Aleksander Nevski ordeniga. 1847. aastal esitas tervislikel põhjustel palve riigitööst eemaldumiseks ning sai pensioni 6000 rubla aastas,

1864

Alexander von der Pahlen

1819 – 1895

Carl Magnus von der Pahlenin ainoa poika. Palmsen lisäksi omisti hän myös Vaidan, Aruvallan ja Arbaveren kartanot. Vuosina 1862 – 1868 Vironmaan ritarikunnan päällikkö, maaneuvos ja valtioneuvos. Baltian rautatie-yYhdistyksen puheenjohtajana hän käytti paljon energiaansa ja organisointikykyään Baltian alueen rautatieverkoston  rakentamiselle ja vuonna 1870 avattiin rautatie Pietarin, Tallinnan ja Paldiskin välillä. Siitä hän sai Tallinnan kunniakansalaisen tittelin. 1876 valmistui Tapa-Tartto rautatie. Valtiollisen työn ohella hän oli kiinnostunut luonnontieteistä, erityisesti geologiasta. Oli avioliitossa Olga von Groten (1826 – 1888) kanssa. Heillä oli kolme poikaa ja kuusi tytärtä.

1895

Magnus Hans Alexis von der Pahlen

1850 – 1925

Alexis von der Pahlen opiskeli Tarton ylipoistossa oikeustiedettä ja paleontologiaa. Opiskeluvuosinaan hän löysi vanhimman tiedossa olevan merisiilin fossiilin, joka  Bothriocidaris pahlenin nimellä on löydettävissä lähes kaikista paleozologian tietokirjoisa. Oli avioliitossa Lubi Stael von Holsteinin (1857 – 1902) kanssa ja heillä oli neljä lasta.

 

1907

Arend Dietrich von der Pahlen

1878 – 1945

Vuonna 1907 Alexis kirjoitti kartanon vanhemman poikansa  Arend Dietrichin nimiin, mutta Arendia kartano ei kiinnostanut ja hän luovutti sen veljelleen Gustav Christianille. 

1909

Gustav Christian von der Pahlen

1883 – 1914

Lyhyen kartanonherran uransa jälkeen jo kesällä 1914  meni sotaan ja kaatui Itä-Preussissa.  Gustav von der Pahlenista tuli Palmsen viimeinen kartanoherra. Oli avioliitossa Katharina (Kitty; synd. von Buxhövden) kanssa ja heille syntyi kaksi poikaa.   

1914

Katharina Marie Nathalie von der Pahlen

1887 – 1938

Katharina (Kitty) von der Pahlen eli puolisonsa kuoleman jälkeen muutaman vuoden vielä Palmsessa, mutta kartanon taloutta johti kartanon tilanhoitaja  Karl von Schubert. Syksyllä 1917 Kitty muutti poikineen  Tallinnaan ja sieltä Saksaan.